maanantai 25. marraskuuta 2013

Turvakaarien teko Ford Fiestaan

Tässä on tekstityö jonka tein äidinkielentunnilla.



Turvakaarien tekeminen Ford Fiestaan

1.      Johdanto
Tässä tekstissä kerron Ford Fiestaan vuosimallia 2010 turvakaarien teosta. Autosta tulee ratakilpuri, joten turvakaaret ovat erittäin tärkeä osa kuljettajan ja matkustajan turvallisuutta. Turvakaaret lähes estävät auton korin painumisen ohjaamon sisään, ja turvakaaret muutenkin vastaanottavat iskut auton kaatuessa vähentäen huomattavasti kuljettajan loukkaantumisriskiä. Kerron aiheesta siten, että myös ihmiset, jotka eivät ole autoalasta kiinnostuneita, ymmärtävät siitä, ja ymmärtävät tämän jälkeen myös kilpa-autoilun riskeistä ja kuinka tärkeitä turvallisuuslaitteet ovat.

2.      Työn valmistelu
Auto on luokkamme harjoitusauto, jota olemme käyttäneet näyttelyissä. Olemme päättäneet rakentaa Fiestasta rata-auton, ja tiettyhän ratakilpurissa täytyy turvakaaret olla. Teen turvakaaria yhdessä kahden luokkakaverin kanssa. Saimme eräältä Ylöjärveläiseltä kilpa-auto harrastajalta turvakaariputken taivuttimen (, jolla tehdään putkiin mutkia korin mukaisesti,) lainaan. Samana päivänä taivutimme tarvittavat putket ja palautimme taivuttimen. Työ sisälsi paljon mittailua ja tarkkaa silmää, ettei putkista tule vinot toisiinsa nähden (tärkeimmät turvakaariputket tehdään lähes poikkeuksetta pareina vasemmalle ja oikealle puolen autoa). Leikkasimme rälläkällä putkista oikean mittaisia, ja leikkasimme suoria putkia joista tulee tukiputkia itse pääkehikolle. Rälläköidessä on tärkeää käyttää suojalaseja ja kuulosuojaimia, hitsatessa siihen tarkoitettuja hanskoja ja hitsauskypärää, sillä hitsausliekki on erittäin kirkas.

3.      Työosuuden tekeminen:
Työskentelemme hallissa D5 ja olemme tehneet projektia 2. jakson aikana sivutyönä.
Aloitimme siis putkien hankinnalla. Rautasoinilta tilasimme 20 metriä saumatonta turvakaariputkea (36mm halkaisija). Seuraavaksi tarvitsimme putkentaivuttimen. Opettaja hommasi meille lainaksi sellaisen, jonka jälkeen taivutimme tarvittavat putket ja palautimme taivuttimen. Sen jälkeen hitsasin turvakaarien kiinnitysraudat auton lattiaan, sillä auton oma lattia turvakaarien kiinnikkeenä on erittäin epäturvallinen, sillä lattiapelti on vain 1…1,5mm paksuista. Turvakaarien aluslaput ovat tässä tapauksessa 3mm paksuja. Ne kiinnitetään lattiaan hitsaamalla ja kolmella m8 pultilla (eli 8mm halkaisijalla oleva pultti, yleinen koko). ”Pääkaaret” eli A-, ja B-pilareiden tukikaaret kiinnitetään koriin myös lattaraudanpalasilla sivuikkunoiden alatason korkeudelle. Kun pääkaaret on hitsattu, aletaan hitsaamaan suoria, taivuttamattomia putkia tukemaan näitä pääkaaria tällainen on esimerkiksi diagonaalituki, joka tulee oikeasta takapyöränkotelosta B-pilarikaaren vasempaan yläreunaan.
Tietty myös työnteossa tuli vastaan ongelmia ja virheitä, lähinnä leikkausvirheitä, eli putkeen tehtävät lovet, jotka ovat kiinnityksen kannalta tärkeitä, olivat joko vinossa, liian isoja tai liian pieniä. Vino lovi korjataan siten, että leikataan lovi pois ja tehdään uudestaan. Liian pieni lovi korjataan tekemällä isompi, ja iso lovi hoidetaan hitsaamalla vähän enemmän.

4 .Palaute ja työn arviointi
Valmistuessaan työ toi myös kehuja. Opettaja useaan otteeseen kehui hitsaustaitoani, ja ryhmämme yhteistyötaitoa ja luovuutta. Itse onnistuin mielestäni hitsauksessa.
Toisin tekisin joidenkin putkien taivutukset, opin siis miettimään useaan kertaan, tarkasti.

5. Päätäntä

Työssäni tärkeimmät osat olivat siis tarkat mitat ja leikkaukset, ja pitävät hitsaussaumat. Myös nopeusluokkien kilpa-autojen turvakaarisäännökset ovat hyvä asia tuntea, että osaa tehdä sääntöjenmukaiset turvakaaret. Työni sujui paremmin kuin olisin odottanut, ja apulaisetkin osasivat hommansa.  Joidenkin kaariputkien muotoilu ei tosin onnistunut aivan toivotusti. Kouluarvosana työlle 9-.


Tekstin kirjoittaminen sujui mielestäni luontevasti , ja tulokset ovat oikeastaan jopa monivaiheisia. Onnistuin lähinnä asioiden perusteellisessa kertomisessa, mutta jotain jäi kuitenkin puuttumaan, kuten tekstin selkolukuisuus on vähän haurasta. Olisin voinut miettiä tekstiä ja sen kirjoittamista valmiiksi. Arvioisin tekstini siten, että sitä oli hauska kirjoittaa, kun sai selittää oman tehdyn työnsä kokonaisuudessaan juurta jaksaen. Kouluarvosanaksi antaisin 8.

torstai 21. marraskuuta 2013

Diesel-tekniikka

Dieselmoottorin ja ottomoottorin merkittävimmät erot:

-Seossuhde, diesel ottaa ilmaa niin paljon kuin pystyy, mutta bensamoottorissa seos on säädetty 14,7 kiloa ilmaa kiloa bensaa kohti.

-Sytytys dieselissä tapahtuu ilmaa kuumaksi puristamalla ja kuumaan ilmaan polttoainetta ruiskuttamalla. Bensamoottorissa kipinä sytyttää puristettavan seoksen.

-Polttoaineen ruiskutustapa on dieselissä siten, että puristustahdin lopussa ruiskutetaan dieseliä palotilaan samaan aikaan, kun bensamoottorissa tulisi kipinä. Bensamoottorissa taas polttoaine ruiskutetaan imutahdin aikana.

Dieselmoottorit voidaan karkeasti jakaa esikammioruiskutusmoottoreihin ja suoraruiskutusmoottoreihin. Esikammioruiskutusmenetelmä on vanhempi tapa.

Esikammioruiskutuksen ominaisuudet:

-hyötysuhde noin 35%
-alhaisempi huippupaine
-kevyempi rakenne
-kompaktimpi rakenne
-hiljaisempi moottorin käyntiääni
-soveltuu pääasiassa hyötyajoneuvoihin ja henkilöautoihin

Suoraruiskutusmenetelmän kuvaus:

Polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan
Polttoaine höyrystyy
Palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti

ominaisuuksia:
-erittäin korkea hyötysuhde: noin 45%
• taloudellisuus
• ympäristönsuojelu
-kova moottorin ääni
-massiivinen rakenne
-soveltuu pääasiassa seuraaviin
• kuorma-autot
• rakennus/maatalouskoneet
• laivat

Yleistä suoraruiskutusmenetelmistä
-Rivipumppu
-Jakajapumppu
-Yksikköpumppusuuttimet
-Common Rail eli yhteispaineruiskutus (nykyaikainen)

Dieselin kierto ruiskutusjärjestelmässä:

Tulo:
-polttonestesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään

Paluu:
-ruiskutusjärjestelmästä polttoainesäiliöön

Kierto:
-komponenttien jäähdytys ja voitelu

Tehtävät:
Polttoainetankissa säilytetään polttoainetta.
Polttoainesuodatin suodattaa polttoainesta lian.
Polttoaineen siirtopumppu siirtää polttoaineen itse polttoainepumpulle.
Sähköinen pysäytysventtiili joissain autoissa, pysäyttää polttoaineen kierron esim. kolarin sattuessa.
Korkeapainepumppu muodostaa polttoaineelle korkeapaineen
Rail-putkessa polttoaine varataan korkeapaineisena
Rail-putken painetunnistin mittaa polttoaineen painetta, joka on tärkeä tieto moottorinohjausyksikölle.
Polttoaineensäätöventtiili säätää polttoaineen painetta
Ruiskutussuuttimen tehtävä on ruiskuttaa polttoaine palotilaan.

Paluuvirtaus:
Polttoaineen jäähdytin viilentää kuumaa polttoainetta, ettei tankin muoviosat muuta muotoaan.
Polttoaineen esilämmitysventtiili lämmittää polttoainetta jonkin verran, että polttoaine virtaa paremmin suodattimen yms. läpi.