Startin ja laturin toiminta

Startin eli käynnistinmoottorin tehtävä on käynnistää moottori pyörittämällä sitä.
Startissa on solenoidi, jonka tehtävä on sytytysvirran ollessa kytkettynä käyttää bendix-laitteesta "tyhjät pois", eli asettaa bendix noin puoleenväliin sen liikkuma-aluetta, ja asettaa bendixin hammaspyörä vauhtipyörän hammaskehään. Bendix laite pyörittää vauhtipyörää. Solenoidi myös katkaisee moottorin pyörittämisen, eli irroittaa bendixin vauhtipyörästä.


Laturi

Laturissa on kaksi pääosaa, ne ovat roottori ja staattori. Roottori pyörii staattorin sisällä moottorin mukaan ja magnetisoituu. Roottorissa olevat kärkiraudat magnetisoituvat etelä- ja pohjoismagneeteiksi. Virta on siis vaihtovirtaa, ja virta saadaan tasavirraksi diodisillalla, jonka sisällä on paljon diodeja. Diodeilla tasattu virta menee laturin liittimen kautta akulle. Laturia paljon kuormittaessa (kaikki valot, radio, puhallin....) esimerkiksi tyhjäkäynnillä, akkua on ladattava tehokkaammin. Se onnistuu siten, että laturin hiilille syötetään lataussäätimellä enemmän virtaa, joka tekee magneeteista voimakkaampia.

Puristuspainemittaus ja ohivuotomittaus

Tällainen on puristuspainemittari.

Puristuspainemittaus suoritetaan sytytystulpan reiästä.
Ensiksi irroitetaan sytytystulpat. Sitten laitetaan mittalaitteeseen paperinpala, johon mittalaitteen viisari piirtää viivan, kertoen sylinterinumeron ja puristuspaineen baareina.




Ohipuhallusmittaus:
Ohivuotomittaus aloitetaan irroittamalla sytytystulpat ja tulpan tilalle ruuvataan sovitusholkki, johon pilli kiinnitetään. Pilli kertoo vihellyksellä sen, että moottorissa on puristustahti meneillään. Vihellyksen loputtua pakotahti alkaa, tällöin kaikki venttiilit ovat kiinni. Moottoria pyöritetään käsin esim. räikällä kampiakselin hihnapyörästä.



 Vihellyksen loputtua pillin tilalle laitetaan paineilmaletku, joka on kiinni paineilmayksikössä.


Ohivuotomittari on kytketty paineilmaverkostoon, kuten pulttipyssyt, paineilmaräikät ym. Mittari syöttää palotilaan paineilmaverkoston paineen.
Mittarissa on kolme aluetta. Vihreä alue tarkoittaa, että ohivuotoa ei ole. Oranssi alue tarkoittaa, että ohivuotoa on, mutta se ei ole vakavaa. Punainen alue kertoo, että moottorin tiiveydessä on vikaa, ja se on korjattava.


Sytyttimen liekillä huomasi hyvin, että venttiilit tosiaankin vuotivat. Sytyttimen liekki sammui lähes samantien, kun se vietiin pakoaukon viereen.

Sierra 2.0 OHC purku, koneistus, viritys ja kasaus

Lähtökohtaisesti, autosta josta moottori otettiin pois, piti tulla käyttöauto, mutta huomattuamme että aihio oli läpimätä, päätimme ottaa tekniikan irti ja laittaa kilpakäyttöön jokkikseen. Purkamisen jälkeen aloitimme koneistuksen/virityksen.

Ensiksi laitoimme sylinterikannen kansihöylään. Normaalisti höylää käytetään vain kannen suoristamiseen, mutta meillä oli tarkoitus nostaa puristussuhdetta poistamalla lastua sylinterikannesta 1,5mm. Kansi on oltava suorassa kun se on höylässä.

Tarkistimme vielä mittakellolla että kansi on tasaisesti pukissa.

Sitten säädimme terän siten, että se ottaa vain vähän pinnasta.

Aloitimme sillä, että otimme 2-3 viivallista (0,04-0,06mm) kerralla pois, mutta noteerattuamme, että sillä määrällä joutuisimme vetämään kannen edestakaisin liian monta kertaa, suurensimme määrää 0,08 millimetriin.

Sitten aloitimme koneistamaan venttiileitä ja venttiilin istukoita.

Tässä lähtökohta.

Hiekkapuhalletut venttiilit.

Venttiilien tiivistyspinnan hiomalaite.

Venttiilit asetettiin koneeseen 45 asteen kulmaan hiomakiveen nähden, sillä venttiilin tiivistyspinta on 45 asteinen. Suuttimesta valutetaan jatkuvasti hiomaöljyä pintaan, että saadaan mahdollisimman tasainen pinta.

Kaikki venttiilit koneistettuna. Kiiltävät venttiilit parantavat moottorin virtauksia ylläpitäen moottorin suorituskykyä.

Venttiilien istukat (venttiilien tiivistyspinnan vastapinta) hioimme sille tarkoitetulla poralla puhtaiksi ja jälleen kiiltäviksi.

Väriaineella tarkistimme, että venttiili tiivistyy oikeasta kohdasta kanteen.

Alipainemittarilla mittasimme, että venttiili on tiivis. 

Sylinteriputket olivat niin kuluneet, että ne oli pakko uudelleenhoonata.Hoonauksen tarkoitus on saada sylinteriputken seinämiin salmiakkikuvio, että öljy tarttuisi sylinteriseinämiin paremmin.

Vaihdoimme männänrenkaat samaan syssyyn, saadaksemme mahdollisimman pienen ohivuodon ja voitelun.

Moottorin kasaus alkakoon!

Kansi lähes valmis. Venttiilit jousineen ja nokka-akseli kiinnitetty. 

 

Kiinnitimme kampiakselin, männät kiertokankineen ja kampiakselin hihnapyörän. Laakerit öljyttiin ja pidettiin puhtaana asennuksen ajan. 

Jakopää valmis. Kansikin viimeistelty.

Moottori valmis!