Startin ja laturin toiminta

Startin eli käynnistinmoottorin tehtävä on käynnistää moottori pyörittämällä sitä.
Startissa on solenoidi, jonka tehtävä on sytytysvirran ollessa kytkettynä käyttää bendix-laitteesta "tyhjät pois", eli asettaa bendix noin puoleenväliin sen liikkuma-aluetta, ja asettaa bendixin hammaspyörä vauhtipyörän hammaskehään. Bendix laite pyörittää vauhtipyörää. Solenoidi myös katkaisee moottorin pyörittämisen, eli irroittaa bendixin vauhtipyörästä.


Laturi

Laturissa on kaksi pääosaa, ne ovat roottori ja staattori. Roottori pyörii staattorin sisällä moottorin mukaan ja magnetisoituu. Roottorissa olevat kärkiraudat magnetisoituvat etelä- ja pohjoismagneeteiksi. Virta on siis vaihtovirtaa, ja virta saadaan tasavirraksi diodisillalla, jonka sisällä on paljon diodeja. Diodeilla tasattu virta menee laturin liittimen kautta akulle. Laturia paljon kuormittaessa (kaikki valot, radio, puhallin....) esimerkiksi tyhjäkäynnillä, akkua on ladattava tehokkaammin. Se onnistuu siten, että laturin hiilille syötetään lataussäätimellä enemmän virtaa, joka tekee magneeteista voimakkaampia.

Puristuspainemittaus ja ohivuotomittaus

Tällainen on puristuspainemittari.

Puristuspainemittaus suoritetaan sytytystulpan reiästä.
Ensiksi irroitetaan sytytystulpat. Sitten laitetaan mittalaitteeseen paperinpala, johon mittalaitteen viisari piirtää viivan, kertoen sylinterinumeron ja puristuspaineen baareina.




Ohipuhallusmittaus:
Ohivuotomittaus aloitetaan irroittamalla sytytystulpat ja tulpan tilalle ruuvataan sovitusholkki, johon pilli kiinnitetään. Pilli kertoo vihellyksellä sen, että moottorissa on puristustahti meneillään. Vihellyksen loputtua pakotahti alkaa, tällöin kaikki venttiilit ovat kiinni. Moottoria pyöritetään käsin esim. räikällä kampiakselin hihnapyörästä.



 Vihellyksen loputtua pillin tilalle laitetaan paineilmaletku, joka on kiinni paineilmayksikössä.


Ohivuotomittari on kytketty paineilmaverkostoon, kuten pulttipyssyt, paineilmaräikät ym. Mittari syöttää palotilaan paineilmaverkoston paineen.
Mittarissa on kolme aluetta. Vihreä alue tarkoittaa, että ohivuotoa ei ole. Oranssi alue tarkoittaa, että ohivuotoa on, mutta se ei ole vakavaa. Punainen alue kertoo, että moottorin tiiveydessä on vikaa, ja se on korjattava.


Sytyttimen liekillä huomasi hyvin, että venttiilit tosiaankin vuotivat. Sytyttimen liekki sammui lähes samantien, kun se vietiin pakoaukon viereen.

Sierra 2.0 OHC purku, koneistus, viritys ja kasaus

Lähtökohtaisesti, autosta josta moottori otettiin pois, piti tulla käyttöauto, mutta huomattuamme että aihio oli läpimätä, päätimme ottaa tekniikan irti ja laittaa kilpakäyttöön jokkikseen. Purkamisen jälkeen aloitimme koneistuksen/virityksen.

Ensiksi laitoimme sylinterikannen kansihöylään. Normaalisti höylää käytetään vain kannen suoristamiseen, mutta meillä oli tarkoitus nostaa puristussuhdetta poistamalla lastua sylinterikannesta 1,5mm. Kansi on oltava suorassa kun se on höylässä.

Tarkistimme vielä mittakellolla että kansi on tasaisesti pukissa.

Sitten säädimme terän siten, että se ottaa vain vähän pinnasta.

Aloitimme sillä, että otimme 2-3 viivallista (0,04-0,06mm) kerralla pois, mutta noteerattuamme, että sillä määrällä joutuisimme vetämään kannen edestakaisin liian monta kertaa, suurensimme määrää 0,08 millimetriin.

Sitten aloitimme koneistamaan venttiileitä ja venttiilin istukoita.

Tässä lähtökohta.

Hiekkapuhalletut venttiilit.

Venttiilien tiivistyspinnan hiomalaite.

Venttiilit asetettiin koneeseen 45 asteen kulmaan hiomakiveen nähden, sillä venttiilin tiivistyspinta on 45 asteinen. Suuttimesta valutetaan jatkuvasti hiomaöljyä pintaan, että saadaan mahdollisimman tasainen pinta.

Kaikki venttiilit koneistettuna. Kiiltävät venttiilit parantavat moottorin virtauksia ylläpitäen moottorin suorituskykyä.

Venttiilien istukat (venttiilien tiivistyspinnan vastapinta) hioimme sille tarkoitetulla poralla puhtaiksi ja jälleen kiiltäviksi.

Väriaineella tarkistimme, että venttiili tiivistyy oikeasta kohdasta kanteen.

Alipainemittarilla mittasimme, että venttiili on tiivis. 

Sylinteriputket olivat niin kuluneet, että ne oli pakko uudelleenhoonata.Hoonauksen tarkoitus on saada sylinteriputken seinämiin salmiakkikuvio, että öljy tarttuisi sylinteriseinämiin paremmin.

Vaihdoimme männänrenkaat samaan syssyyn, saadaksemme mahdollisimman pienen ohivuodon ja voitelun.

Moottorin kasaus alkakoon!

Kansi lähes valmis. Venttiilit jousineen ja nokka-akseli kiinnitetty. 

 

Kiinnitimme kampiakselin, männät kiertokankineen ja kampiakselin hihnapyörän. Laakerit öljyttiin ja pidettiin puhtaana asennuksen ajan. 

Jakopää valmis. Kansikin viimeistelty.

Moottori valmis!

Turvakaarien teko Ford Fiestaan

Tässä on tekstityö jonka tein äidinkielentunnilla.

Turvakaarien tekeminen Ford Fiestaan

1.      Johdanto

Tässä tekstissä kerron Ford Fiestaan vuosimallia 2010 turvakaarien teosta. Autosta tulee ratakilpuri, joten turvakaaret ovat erittäin tärkeä osa kuljettajan ja matkustajan turvallisuutta. Turvakaaret lähes estävät auton korin painumisen ohjaamon sisään, ja turvakaaret muutenkin vastaanottavat iskut auton kaatuessa vähentäen huomattavasti kuljettajan loukkaantumisriskiä. Kerron aiheesta siten, että myös ihmiset, jotka eivät ole autoalasta kiinnostuneita, ymmärtävät siitä, ja ymmärtävät tämän jälkeen myös kilpa-autoilun riskeistä ja kuinka tärkeitä turvallisuuslaitteet ovat.

2.      Työn valmistelu

Auto on luokkamme harjoitusauto, jota olemme käyttäneet näyttelyissä. Olemme päättäneet rakentaa Fiestasta rata-auton, ja tiettyhän ratakilpurissa täytyy turvakaaret olla. Teen turvakaaria yhdessä kahden luokkakaverin kanssa. Saimme eräältä Ylöjärveläiseltä kilpa-auto harrastajalta turvakaariputken taivuttimen (, jolla tehdään putkiin mutkia korin mukaisesti,) lainaan. Samana päivänä taivutimme tarvittavat putket ja palautimme taivuttimen. Työ sisälsi paljon mittailua ja tarkkaa silmää, ettei putkista tule vinot toisiinsa nähden (tärkeimmät turvakaariputket tehdään lähes poikkeuksetta pareina vasemmalle ja oikealle puolen autoa). Leikkasimme rälläkällä putkista oikean mittaisia, ja leikkasimme suoria putkia joista tulee tukiputkia itse pääkehikolle. Rälläköidessä on tärkeää käyttää suojalaseja ja kuulosuojaimia, hitsatessa siihen tarkoitettuja hanskoja ja hitsauskypärää, sillä hitsausliekki on erittäin kirkas.

3.      Työosuuden tekeminen:

Työskentelemme hallissa D5 ja olemme tehneet projektia 2. jakson aikana sivutyönä.

Aloitimme siis putkien hankinnalla. Rautasoinilta tilasimme 20 metriä saumatonta turvakaariputkea (36mm halkaisija). Seuraavaksi tarvitsimme putkentaivuttimen. Opettaja hommasi meille lainaksi sellaisen, jonka jälkeen taivutimme tarvittavat putket ja palautimme taivuttimen. Sen jälkeen hitsasin turvakaarien kiinnitysraudat auton lattiaan, sillä auton oma lattia turvakaarien kiinnikkeenä on erittäin epäturvallinen, sillä lattiapelti on vain 1…1,5mm paksuista. Turvakaarien aluslaput ovat tässä tapauksessa 3mm paksuja. Ne kiinnitetään lattiaan hitsaamalla ja kolmella m8 pultilla (eli 8mm halkaisijalla oleva pultti, yleinen koko). ”Pääkaaret” eli A-, ja B-pilareiden tukikaaret kiinnitetään koriin myös lattaraudanpalasilla sivuikkunoiden alatason korkeudelle. Kun pääkaaret on hitsattu, aletaan hitsaamaan suoria, taivuttamattomia putkia tukemaan näitä pääkaaria tällainen on esimerkiksi diagonaalituki, joka tulee oikeasta takapyöränkotelosta B-pilarikaaren vasempaan yläreunaan.

Tietty myös työnteossa tuli vastaan ongelmia ja virheitä, lähinnä leikkausvirheitä, eli putkeen tehtävät lovet, jotka ovat kiinnityksen kannalta tärkeitä, olivat joko vinossa, liian isoja tai liian pieniä. Vino lovi korjataan siten, että leikataan lovi pois ja tehdään uudestaan. Liian pieni lovi korjataan tekemällä isompi, ja iso lovi hoidetaan hitsaamalla vähän enemmän.

4 .Palaute ja työn arviointi

Valmistuessaan työ toi myös kehuja. Opettaja useaan otteeseen kehui hitsaustaitoani, ja ryhmämme yhteistyötaitoa ja luovuutta. Itse onnistuin mielestäni hitsauksessa.

Toisin tekisin joidenkin putkien taivutukset, opin siis miettimään useaan kertaan, tarkasti.

5. Päätäntä

Työssäni tärkeimmät osat olivat siis tarkat mitat ja leikkaukset, ja pitävät hitsaussaumat. Myös nopeusluokkien kilpa-autojen turvakaarisäännökset ovat hyvä asia tuntea, että osaa tehdä sääntöjenmukaiset turvakaaret. Työni sujui paremmin kuin olisin odottanut, ja apulaisetkin osasivat hommansa.  Joidenkin kaariputkien muotoilu ei tosin onnistunut aivan toivotusti. Kouluarvosana työlle 9-.

Tekstin kirjoittaminen sujui mielestäni luontevasti , ja tulokset ovat oikeastaan jopa monivaiheisia. Onnistuin lähinnä asioiden perusteellisessa kertomisessa, mutta jotain jäi kuitenkin puuttumaan, kuten tekstin selkolukuisuus on vähän haurasta. Olisin voinut miettiä tekstiä ja sen kirjoittamista valmiiksi. Arvioisin tekstini siten, että sitä oli hauska kirjoittaa, kun sai selittää oman tehdyn työnsä kokonaisuudessaan juurta jaksaen. Kouluarvosanaksi antaisin 8.

Diesel-tekniikka

Dieselmoottorin ja ottomoottorin merkittävimmät erot:

-Seossuhde, diesel ottaa ilmaa niin paljon kuin pystyy, mutta bensamoottorissa seos on säädetty 14,7 kiloa ilmaa kiloa bensaa kohti.

-Sytytys dieselissä tapahtuu ilmaa kuumaksi puristamalla ja kuumaan ilmaan polttoainetta ruiskuttamalla. Bensamoottorissa kipinä sytyttää puristettavan seoksen.

-Polttoaineen ruiskutustapa on dieselissä siten, että puristustahdin lopussa ruiskutetaan dieseliä palotilaan samaan aikaan, kun bensamoottorissa tulisi kipinä. Bensamoottorissa taas polttoaine ruiskutetaan imutahdin aikana.

Dieselmoottorit voidaan karkeasti jakaa esikammioruiskutusmoottoreihin ja suoraruiskutusmoottoreihin. Esikammioruiskutusmenetelmä on vanhempi tapa.

Esikammioruiskutuksen ominaisuudet:

-hyötysuhde noin 35%
-alhaisempi huippupaine
-kevyempi rakenne
-kompaktimpi rakenne
-hiljaisempi moottorin käyntiääni
-soveltuu pääasiassa hyötyajoneuvoihin ja henkilöautoihin

Suoraruiskutusmenetelmän kuvaus:

Polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan
Polttoaine höyrystyy
Palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti

ominaisuuksia:
-erittäin korkea hyötysuhde: noin 45%
• taloudellisuus
• ympäristönsuojelu
-kova moottorin ääni
-massiivinen rakenne
-soveltuu pääasiassa seuraaviin
• kuorma-autot
• rakennus/maatalouskoneet
• laivat

Yleistä suoraruiskutusmenetelmistä
-Rivipumppu
-Jakajapumppu
-Yksikköpumppusuuttimet
-Common Rail eli yhteispaineruiskutus (nykyaikainen)

Dieselin kierto ruiskutusjärjestelmässä:

Tulo:
-polttonestesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään

Paluu:
-ruiskutusjärjestelmästä polttoainesäiliöön

Kierto:
-komponenttien jäähdytys ja voitelu

Tehtävät:
Polttoainetankissa säilytetään polttoainetta.
Polttoainesuodatin suodattaa polttoainesta lian.
Polttoaineen siirtopumppu siirtää polttoaineen itse polttoainepumpulle.
Sähköinen pysäytysventtiili joissain autoissa, pysäyttää polttoaineen kierron esim. kolarin sattuessa.
Korkeapainepumppu muodostaa polttoaineelle korkeapaineen
Rail-putkessa polttoaine varataan korkeapaineisena
Rail-putken painetunnistin mittaa polttoaineen painetta, joka on tärkeä tieto moottorinohjausyksikölle.
Polttoaineensäätöventtiili säätää polttoaineen painetta
Ruiskutussuuttimen tehtävä on ruiskuttaa polttoaine palotilaan.

Paluuvirtaus:
Polttoaineen jäähdytin viilentää kuumaa polttoainetta, ettei tankin muoviosat muuta muotoaan.
Polttoaineen esilämmitysventtiili lämmittää polttoainetta jonkin verran, että polttoaine virtaa paremmin suodattimen yms. läpi.

Moottorinohjaus muistiinpanot

Moottorinohjainlaite:

Vastaanottaa signaaleja antureilta. Esim lambda-anturi, imuilman lämpötila-anturi..

Tietojen perusteella annostelee käyttölaitteita.

Suihkutusjärjestelmä säätää suihkutushetken juuri oikeaksi ja säätää suihkutettavan polttoaineen määrää.

Sytytysjärjestelmä sovittaa sytytysjännitteen ja sytytyshetken syötettyyn seokseen.

Moottorin ohjainlaitteen suorittamat tehtävät:

käyttötilanteen mittaaminen ja säätösuureiden ohjaaminen

sovitus kuormitustilanteisiin (osa- ja täyskuormitus)

sovitus käyttötilanteisiin (kylmäkäynnistys)

sovitus ulkoisiin olosuhteisiin (lämpötila, ilmanpaine)

kuljettajan viestittämän kuormituspyynnön muuttaminen toiminnoiksi

esiintyvien vikojen diagnoosi ja tallennus

1. MOOTTORIN TÄYTYY TIETÄÄ SISÄÄNIMETYN ILMAN MASSA

2. HALUTTU KUORMITUSMÄÄRÄ (kaasupolkimen asento)

3. KAASULÄPÄN ASENTOSIGNAALI

4. NOKKA-AKSELIN JA KAMPIAKSELIN ASENTOTUNNISTIN

5. NAKUTUSTUNNISTIN - TARKKAILEE, ETTEI SYTYTYSHETKI OLE LIIAN AIKAINEN

Kuumakalvo-ilmamassamittain

- jäähdytys imuilman avulla 

- ilmamassan laskeminen kuumakalvon lämmitykseen tarvittavan virran perusteella.

Kaasuläpän säädinosa (tunnistin) ilmaisee kuormitustiloja, ja onko kyseessä tyhjäkäynti vai moottorijarrutus.

Moottorin käyttölaitteet:

1. Kaasuläppää aukomalla tai sulkemalla, moottorin sisäänimettävän ilman virtaus vauhdittuu tai ahdistuu.

2. Suihkuventtiili suihkuttaa oikean määrän polttoainetta.

3. Sytytyspuola/tulppa: mitä korkeampi kierrosluku, sitä aiempi sytytyshetki (ennen yläkuolokohtaa)

 

Moottorinohjauksen mittausta

Blogin kirjoittelu on jäänyt vähemmälle, mutta taas heräillään..

Noin kuukausi sitten mittasimme parin luokkakaverin kanssa luokkamme Fiestasta erilaisten moottorinohjausantureiden toimintaa, kuten nokka-akselin ja kampiakselin asentotunnistimen toimintaaja polttoaineenruiskutuksen ajoitusta.

Linkki videoon jossa mittaamme oskiloskoopilla moottorin toimintaa. http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=qFluRW94Sx0


Mittasimme myös lambda-anturin toimintaa. Huijasimme imuilman lämpötila-anturia kylmäspraylla, ja litistämällä alipaineletkua.

Hitsipuikolla harjoittelua

Hitsasin Kemp -puikkohitsauslaitteella moottorinnostopuomia. Tässä ei käytetä suojakaasua toisin kuin Mig -hitseissä. Hitsaus aloitetaan niin, että raapaistaan puikkoa hitsattavaan asiaan, ja hitsin sytyttyä, liikutetaan puikkoa hitaasti ja painetaan samalla.
Ensimmäinen kerta kun hitsasin puikolla.

Puikolla hitsattua saumaa.

Vaihteisto harjoitustyö

Teimme luokkakaverin kanssa Renu 4:ään vaihteistoanalyysin. Yksinkertainen vaihteistohan tuo on.

Kansainvälisyyttä kouluun..

Minä ja muutamat muut luokkalaiset ovat olleet alkukeväästä tekemässä videoita BeCult -projektille, eli käytännössä opetusvideoita englanniksi ja suomeksi. Hankkeen tarkoituksena on siis käytännössä opettaa ihmisille oman alansa eri kieliä. Parhaiten edustettuna on luonnollisesti englanti, mutta projekti on kuitenkin useissa maissa käynnissä tälläkin hetkellä.

Jokkiskuplan kytkimen vaihto

Kuplan 1850cc moottori. Nelilapaisella sintterikytkimellä. Tein työn kotona n. kuukausi sitten.

 Moottorin tiputus. Irroitimme moottorin kiinnikkeistään, ja laitoimme sen alle renkaita auton ollessa hieman ilmassa nosturilla,
jonka jälkeen yksinkertaisesti nostimme nosturia.







Kytkimen irroitus

Otimme toisesta kuplasta kytkimen. 

Moottori irti, 1650cc malli, normaalilla massakytkimellä.

 Kytkin isompaan moottoriin kiinni ja moottori takaisin paikoilleen!

Jakohihnan / -ketjun tehtävä

Jakohihnan tehtävä moottorissa on pyörittää nokka-akselia. Nokka-akseli kuuluu olla oikealla hammaspykälällä, jotta nokka-akselin ajoitus ei ole väärä, sillä voi olla tuhoisat seuraukset, vähintään moottori ei käy, tai käy huonosti, jakohihnan tehtävä on pitää tämä suhde oikeana.Esimerkiksi Ford Sierran 2.0 OHC moottorissa, venttiilit eivät voi osua mäntiin, joten vain käynti muuttuu. Jakohihna voi myös pyörittää vesipumppua, joka on tärkeä moottorin jäähdytykselle.
Jakoketju toimii samalla periaatteella kuin jakohihna, mutta vain ketjun muodossa. Ketju löystyy ajan myötä, ja siten se saattaa hypätä lenkillä yli oikean ajoituksen, ja täten rikkoa moottorin. Jakoketjua vaihdetaan erittäin harvoin jakohihnaan nähden.

John Deere huolto

Ajoin John Deeremme koululle suodattimien vaihtoon ja ilmastointilaitteen huoltoon.

Vaihdettavat suodattimet.

Vaikeassa paikassa ollut vaihteistoöljyn lisäsäiliö.